Kiertotaloudesta uutta elinvoimaa ja liiketoimintamahdollisuuksia

Kiertotaloudessa on mahdollista yhdistää sekä taloudelliset että ympäristölliset hyödyt

Miten kunnat ja yritykset voivat hyödyntää kiertotaloutta?

Kunnat ja yritykset voivat hyödyntää kiertotaloutta monin eri tavoin. Kunnat voivat esimerkiksi parantaa jätehuoltoa ja kierrätystä hyödyntämällä paikallisia materiaalivirtoja ja edistää kestävää rakentamista yhteistyöllä ja suunnittelulla. Vastaavasti yritykset voivat vähentää kustannuksia ja parantaa kilpailukykyään tuotteiden uusiokäytön, materiaalien uudelleenprosessoinnin ja resurssien käytön optimoinnin myötä.

Kiertotalous tuo oikein toteutettuna kunnille uutta elinvoimaa ja yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tarjoten samalla molemmille merkittävää brändietua.

Mitä hyötyä kiertotaloudesta on kunnille ja yrityksille?

Kunnille uutta alueellista elinvoimaa kiertotaloudesta.

Kunnat

Yrityksille liiketoiminnan kasvua kiertotaloudesta.

Yritykset

Vauhditetaan yhdessä kiertotaloutta ja kestävää kasvua

Kiertotaloudessa yhteistyö eri toimijoiden kesken on äärimmäisen tärkeää, sillä kukaan ei tee kiertotaloutta yksin. Monessa verkostossa tapahtuva kehittämistyö vaatii kuitenkin orkestraattoria – ja sellainen Kipi on. Tuotamme ja tarjoamme aidosti hyödyllistä tietoa, työkaluja ja apua, jotta voimme yhdessä menestyä kiertotaloudessa.

Yhteiskehittämme kiertotaloutta konkreettisesti – kolmessa eri teemassa

Katu- ja maarakentaminen

Talonrakentaminen

Teolliset materiaalivirrat

Mitä kiertotalous tarkoittaa?​

Kiertotalous on tulevaisuuden talousmalli, joka pyrkii vähentämään riippuvuutta uusista, neitseellisistä materiaaleista. Yhteiskunnassa tuotetaan jatkuvasti materiaali- ja sivuvirtoja, joissa piilee valtava hyödyntämätön potentiaali. Arvokkaista resursseistamme kiertää Euroopan tasolla arvonsa säilyttäen vain noin 11 % (Eurostat 2021). Loput 89 % hukkuu jätteeksi, jonka käsittelyyn upotamme kaiken lisäksi huomattavan määrän rahaa ja aikaa.

Kuntien ja yritysten kiertotalouden edistäminen on korostunut entisestään, eikä vain ympäristönäkökulmasta. Ukrainan sota ja siitä seuranneet materiaalien saatavuushaasteet sekä esimerkiksi energian hinnannousu ovat viimeistään herättäneet materiaaliomavaraisuuden tärkeyteen: mitä vähemmän kunta tai yritys on riippuvainen muualla tuotetuista neitseellisistä materiaaleista, sitä omavaraisempia se voi tulevaisuudessa olla. Tässä kiertotalous on kuntien ja yritysten apuna.

Jos kunnat ja yritykset haluavat olla mahdollisimman omavaraisia myös kriisien aikana, on pohdittava, miten voimme hyödyntää alueelliset resurssimme paremmin sen sijaan, että hukkaamme ne ja olemme riippuvaisia ulkoisista resursseista.